KALEVALAISET ENERGIAT®

Energiahoito- ja aurakurssit
Energiahoidot
Energeettiset tuotteet
Palvelut 

Kukapa olen?

Hei, minä olen Maija Meriläinen, ja olen elänyt tätä elämää nyt 26 vuotta. Olen kotoisin Etelä-Karjalasta, Lappeenrannasta, mutta erilaisten vaiheiden kautta olen päätynyt asumaan Helsinkiin, jossa viihdyn nyt erittäin hyvin. Asumme tällä hetkellä Punavuoressa, ja kotiimme kuuluu myös hoitohuone, jonka olemme nimenneet Kultaiseksi Auraksi

Tieni tanssijaksi

Olin lapsena ujo ja superherkkä, mutta samalla hyvin päättäväinen ja sisukas. Päätin jo 11 -vuotiaana että minusta tulee tanssija, ja tein siitä päätöksestä lähtien todella paljon töitä unelmani eteen. Tanssitreenit menivätkin usein läksyjen edelle, sillä tanssin ihmeellinen maailma oli hienointa mitä tiesin. Kuitenkaan en olisi silloin vielä voinut kuvitellakaan mihin se tulisi minut viemään.

Lukion jälkeen aloitin tanssijan opinnot Outokummussa, uuden tanssin koulutusohjelmassa. Uusi tanssi ei ole vain tanssitekniikka, vaan tapa ajatella kokonaisvaltaisesti yhdistäen mielen ja kehon ymmärryksen. Ei ole suinkaan sattumaa, että valitsin juuri tämän koulutuksen, jossa löysin tanssiini sielun ja hengen – minun henkeni. Monien kehoterapeuttisten menetelmien opiskelu, improvisaatio, ja luonnollisen liikkumistavan etsiminen avasi minulle aivan uuden maailman. Opiskelu oli minulle kasvuprosessi jota sain jakaa liikkeen, kosketuksen ja keskustelujen kautta monen erilaisen ihmisen kanssa. Välillä kasvaminen oli tuskaista ja vaikeaa, ja välillä taas sai kokea upeita oivalluksia. Paljon kysymyksiä heräsi, ja etsin vimmalla vastauksia eri lähteistä, ja ennen kaikkea kirjoittamalla kymmeniä päiväkirjoja.

Tanssijaksi valmistumisen jälkeen vuonna 2004 koin valtavan henkisen kriisin, jota masennukseksikin kutsutaan. Tunsin olevani tyhjiössä, ja että jotain tärkeää puuttui elämästäni. Vaikka sain tehdä mukavasti tanssijan töitäkin, olin surullinen. Ystäväni suositteli minulle muutamaa henkiseen kasvuun liittyvää kirjaa, joiden kirjoittajista mainittakoon ainakin Denise Linn ja Caroline Myss. Siitä alkoi suorastaan rysäyksellä uusi elämä. Nukahtamislääkkeet vaihtuivat meditointiin, ja TV:n tuijottaminen lukemiseen ja kirjoittamiseen. Tutkin erilaisia luontaishoitomuotoja mielenkiinnolla, ja sain myös ystävältäni Merjalta Reikihoitoja, jotka auttoivat minua myös voimakkaasti eteenpäin. Jonkin ajan päästä innostuin myös uudestaan vanhasta haaveestani lähteä yksin ulkomaille.

Sevilla

Syksyllä 2005 suuntasin kohti Etelä-Espanjaa, tarkemmin ottaen Sevillaa. Se että kaikki oli uutta ja erilaista, eikä kukaan puhunut minulle kuin Espanjaa, auttoi minua kehittämään intuitiotani ja kaikkia aistejani. Pidin sitä hyvin mielenkiintoisena. Vaikka koin paljon haasteitakin matkallani, löysin myös helposti ystäviä, ja kaikkea mitä tarvitsin. Lähtiessäni en tuntenut Sevillasta ketään, mutta jo ensimmäisen viikon jälkeen olin löytänyt muutaman hyvän ystävän, jotka tuntuivat kuin vanhoilta tutuilta. Ystäväni alkoivat myös pikkuhiljaa ihmetellä, kun minulle tapahtui pieniä ihmeitä lähes päivittäin. Yksi merkittävä tapahtuma oli se että yhtenä päivänä jalkani veivät minut aivan uusia katuja pitkin erään Reikihoitajan luokse. Sen jälkeen kävin hoidossa monta kertaa, ja hoitajani sanoi minulle että hän näkee että minusta tulee myös joskus hoitaja, jolla tulee olemaan paljon tehtäviä. Hän sanoi että tulen elämään elämäni jonkun miehen kanssa Suomessa. Myöhemmin tutustuin monta päivää kestäneen ihmeellisen tapahtumasarjan myötä myös kahteen hyvin erikoiseen naiseen, jotka suhtautuivat todella iloisesti yllätysvierailuuni – kuin olisivat odottaneetkin minua. He kysyivät että joko näen auroja. Kun ihmeissäni sanoin että en, niin he nauroivat ja sanoivat että ”odotapas vain”..!

Takaisin Suomeen

Seitsemän kuukauden seikkailun jälkeen tuli aika palata kotiin. Luulin lähteväni uudelleen ulkomaille, mutta palattuani ymmärsin kuinka tärkeä Suomi minulle on. Pian tapasin myös sen ihmisen jonka kanssa tulisin elämään onnellisena – Janin tietysti. Kävin innolla Reikikursseja, ja samalla aukesi se aurannäkökykykin. Halusin oppia ymmärtämään näkemääni, mutta koska en löytänyt aurakursseja, aloin keräämään tietoa itse, ja samalla kehittelemään omaa kurssia jonka avulla pystyisin jakamaan löytämääni myös muille.

Opiskelin Suomeen palattuani vielä vuoden musiikkiteatteria, ja tarkoitukseni oli jatkaa tanssijan uraani. Kehoni päätti kuitenkin toisin. Aloin sairastella, ja jouduttuani useamman kerran sairaalaan, totesin että minun täytyy oppia luopumaan tanssimisesta. Se oli hyvin vaikea prosessi, mutta kun lopulta päästin tanssijaidentiteetistäni irti, oli se valtava helpotus. Samalla kuntoni alkoi kohentua valtavasti. Jollakin tasolla olin aina tiennyt että tulen harjoittelemaan sairauksien kohtaamista ja niiden hoitamista ensin itsessäni, tullakseni hyväksi hoitajaksi myös muille. Samalla olen päässyt myös tutkimaan sairauksien merkityksiä syvemmin kuin ennen. Sain myös paljon aikaa itselleni. Siitä olen kiitollinen. Kuitenkin, suuren sisäänpäin kääntymisen jälkeen, myös tanssi mahtuu taas elämääni uudessa muodossa. Kehollani on nyt paljon uutta kerrottavaa, ja minua kiinnostaa myös opettaa tanssia hoitavana elementtinä. Tanssissa, niin kuin kaikissa muissakin asioissa elämässä, uskon eteenpäin menemiseen omalla luovuuden voimalla. Meidän ei tarvitse oppia toisten kehittämiä muotoja täydellisesti, vaan luoda kaikista oppimistamme asioista sellainen kokonaisuus, joka sopii omaan elämäämme.

Valokotoon liittyminen marraskuussa 2007 merkitsi minulle paljon, ja olen todella onnellinen kun saan tätä kautta toteuttaa itseäni monipuolisesti, ja tehdä töitä sellaisen maailman luomiseksi johon uskon. Toivon että tämä tie jatkuu vielä pitkään, ja on täynnä toteutuneita unelmia.